KSP2: Muoviteknologian tehtävät

Muoviteknologian osalta tehtävänä oli valmistaa kolme erilaista käsityötuotetta muovimateriaalista sekä pohtia, miten käsittelisin muoviteknologian sisältöjä oppilaiden kanssa käsitöissä ja miten sitoisin ne oppilaiden arkielämään.

Muoviteknologia oli itselle hyvin vieras osa-alue ja aivan kuten metallitöissäkin, olisin kaivannut tekemiseen huomattavan paljon enemmän annettuja ideoita, virikkeitä, vaihtoehtoja ja ohjausta. Olo oli kuin kalalla kuivalla maalla. Sain kuitenkin tehtyä salaattiottimet (hauska ja mielenkiintoinen työ), kirjatuen (tarpeeseen) sekä kokeiltua avaimenperien tekemistä. Salaattiottimet tehtiin muovin suikaleesta (3,8cm leveä, 62cm pitkä) jota sulatettiin ensin muovin lämmittimellä ja ”rutistettiin” pehmeään muoviin poimut salaattiottimien kumpaankin varteen. Hauska idea, mutta punaiset hanskat kädessä sitä ei kannattanut tehdä. Punainen nukka jäi ottimiin kiinni ja jouduin hiomaan kiiltävän päälipinnan mataksi, jotta sain nukan pois. Toisaalta pidin mattapinnasta ulkonäöllisesti, joten lopputulos ei minua harmittanut. Salaattiottimien päät sekä pihtien taitto keskeltä saatiin kuumapuhaltimen avulla; lämmitetty muovi käännettiin haluttuun suuntaan ja muotoon. Salaattiottimet oli työnä mukava ja on ollut jo käytössä.

Kirjatuen valmistin yksinkertaisesti mustasta muovipalasta tekemällä yhden taitoksen ja hiomalla kulmat. Teki mieli tehdä jotain ”lisää” tähän työhön mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan kirjatuki on näin kaunis ja toimiva, käytössä tämäkin jo.

Avaimenperät valmistin ”englanninlakritsimaiseksi” liimatusta muovilevypinosta, jossa oli kolme eriväristä muovilevyä (musta, valkoinen, keltainen) liimattu yhteen ja annettu kuivua ruuvipenkin puristuksessa hyvä tovi (tässä tapauksessa jopa yön yli, pari tuntiakin riitti). Liimatun kappaleen sahasin vannesahalla halutuiksi paloiksi, yhden avaimenperistä kokeilun vuoksi halusin vääntää kierteille eli kuumapuhaltimella lämmityksen jälkeen kiersin avaimenperää ”ympäri”, jolloin sain siihen kierteet. Reunojen hiomisen unohdin tehdä ennen kiertämistä ja jälkikäteen se ei kovin hienosti enää tietenkään onnistunut.

Lähtisin oppilaiden kanssa pohtimaan muovia materiaalina esimerkiksi fyken tunnilla ja sitä, miten monipuolinen materiaali muovi on, miten sitä on ”kaikkialla”, käytetään erilaisissa pakkausmateriaaleissa, käyttöesineissä jne. Ottaisin esille myös muovin ominaisuuden – se on luonnossa hajoamaton materiaali, se ei häviä, maadu, katoa. puhuisin muovin kierrätyksen tärkeydestä ja ottaisin kierrätysteeman myös oppilastyön lähtökohdaksi. Oppilas saisi tuoda kotoaan erilaisia muoviesineitä, pakkauksia, rasioita tms. käytöstä jäänyttä ”turhaa”, joka sitten ”tuunataan” jälleen käyttöesineeksi. Esimerkiksi tyhjentyneistä jogurttipurkeista voi maalaamalla, koristelemalla tai muuten ulkonäköä muokkaamalla saada uudenlaisia käyttöesineitä, säilytyspurkkeja tarpeeseen ja käyttöön. Muovitavaraa voisi jopa kokeilla muokata kuumapuhaltimen avulla oppilaan haluamaan uuteen muotoon ja käyttötarkoitukseen, vaikkapa koriste-esineeksi, avaimenperäksi tai koruksi.