KSP2: Metalliteknologian tehtävät

Metalliteknologian osuudessa tehtävänämme oli valmistaa viisi harjoitustehtävää metallista: kuparin pakotus, alumiinityö, taontatyö, ketjun valmistaminen ja emalointi.

a) kuparin pakotus eli foldforming – kaulakoru kuparista

Halusin suuren, ”kuppimaisen” kaulakorun kuparista. Piirsin ympyrän kuparilevylle ja leikkasin sen irti peltisaksilla. Hioin reunat. Kuumensin ympyräkappaletta kaasupolttimella, kunnes se ”vaihtoi väriä”. Puisen kuppimaisen muotin päällä aloitin pakottamisen kumivasaralla. Jatkoin pakotusta pienemmällä metallivasaralla, jolla sain koruun lopulta haluamani epätasaisen pinnan. Halutun muodon ja pinnan saatuani kiillotin teräsvillalla korun nurjan puolen. Päälipuoli miellytti silmääni sellaisenaan mattapintaisena ja kuumentamisesta syntyneissä väreissä, joten en halunnut sitä muuttaa. Lopuksi tein koruun reiän ja pujotin siihen renkaan remmin / ketjun pujotusta varten.

b) alumiinityö, jossa taivutusta – tuikkutalo

Taivutin kanttauskoneella 43cm pitkän ja 10cm leveän alumiinilevyn kappaleen ”taloksi”, jonka seiniin porasin pylväsporakoneella erikokoisia reikiä. Reikien taustat tuli hioa erityisen huolellisesti. Viimeistelynä hiominen teräsvillalla. Tavoitteenani oli yksinkertaisuus ja pelkistetty ulkoasu. Kuitenkin olisin halunnut tehdä muutamia asioita ”tuikkutalooni”, jotka kuitenkin jäi taitojen puuttuessa hieman turhautumista tuntien tekemättä. Olisin halunnut tehdä seiniin ikkunaruudun. En osannut, joten tein erikokoisia reikiä. Olisin myös halunnut tehdä kynttilän / tuikun paikan tuikkutalooni, jonkinlaisen ”kupin” tai kaukalon tai reunat mutta usko omiin taitoihin ei riittänyt.

c) taontatyö, jossa kuumamuokkausta – seinäpidike kynttilälyhdylle

7mm paksu rautatanko kuumennettiin ahjossa, myöhemmin kaasupolttimella hehkuvan punaiseksi ja taottiin alasimen päällä haluttuun muotoonsa. Takominen vaati huomattavan paljon voimia. Suurta vasaraa en jaksanut kannatella ja kovin pienellä hakkasi vain ranteensa kipeäksi saamatta koloakaan aikaiseksi rautatankoon. Pidikkeen saavutettua halutun muodon, sen pinta öljyttiin, jotta se ei ulkona ollessaan ajan myötä ruostu. Työtä kuumennettiin, jonka jälkeen levitettiin öljy työn pinnalle ja kuumennettiin uudelleen, jolloin öljy ikään kuin kuivui työn pinnalle. Ennen seinätelineen kiinnitysreikien poraamista merkittiin reikien paikat piirtopuikon ja vasaran avulla. Reiät porattiin 3mm terällä pylväsporakoneella.

Tämä työ oli metallitöistä vaativin. Kuumassa tilassa, pienessä huoneessa suojavarustuksissa (suojalasit, suojaessu, kuulosuojaimet, paksut hanskat) työskenteleminen oli raskasta itse työn toteutuksen aiheuttaessa vielä ylimääräistä ”tuskan hikeä”. Tähän kaikkeen nähden olen tyytyväinen lopputulokseeni, jonka tulen laittamaan kotini ulkoseinälle johonkin näkyvään paikkaan kynttilälyhtyä kannattelemaan.

d) korupaja - muinaisketjun valmistaminen

Korupajassa valmistimme muinaisketjun aloittaen lenkkien valmistuksesta. Korupaja oli uusi ja hieno kokemus. Käyttämämme metallilanka kierrettiin kierteytystyökalun avulla ensin tiiviiksi spiraaliksi. Sen jälkeen spiraalin lenkit sahattiin ”halki” renkaiksi hopeasahalla, jossa oli hyvin ohut terä. Terään käytettiin sahausvahaa, jotta se liikkui ja kesti paremmin. Lenkkien valmistuttua ne yhdistettiin muinaisketjuksi käyttäen kahta, sileää, pientä lattapihtiä apuna niin, että ensimmäiseen lenkkiin liitettiin kaksi lenkkiä, kahteen lenkkiin kaksi lenkkiä jne. Ketjun aloituspäähän kiinnitettiin papukaijalukko ja loppuun lukon vastakappaleeksi yksi yksittäinen lenkki. Korusta tuli kaunis ja näyttävä.

e) emalointi - perhoslaatta

Emaloin valmiin metallisen perhoslaatan. Emalointi oli mukavaa ja oppilaiden kanssa myös helppo toteuttaa. Laatta puhdistettiin ensin alkoholilla, jonka jälkeen sirottelin emalointiainetta tasaisesti laatan päälle käyttäen kolmea väriä, violettia, vaaleanpunaista ja valkoista. Värien sirottelun jälkeen suoritin kuumennuksen hellan levyn päälle asetetun metallilevyn päällä. Kun emalointiaine alkoi ”sulaa”, kiillellä metallilaatan päällä, se siirrettiin jäähtymään. Kaunis laatta oli valmis.

Metalliteknologiaan liittyvä oppimistehtävä peruskoulun alaluokan oppilaille

Suunnittelemani oppimistehtävä on suunnattu 5.luokan oppilaille ja aiheena on korupaja, materiaalina metalli. Tarkoituksena on, että oppilaat saavat itse suunnitella annetusta materiaalista eli metallista (kupari, alumiini) haluamansalaisen korun (kaulakoru, riipus, korvakorut, rannekoru, nilkkakoru, sormus). Rauman normaalikoulun opetussuunnitelmassa metallin taivuttaminen ja pakottaminen kuuluvat viidennellä luokalla opetettaviin ja opittaviin asioihin. RNK:n käsityön opetussuunnitelma myös korostaa oman työn suunnitteluun ohjaamista. Korupaja-jakson tavoitteet ovat Huovilan ja Hintsan nelikenttämallin mukaisesti jaoteltuna:

a) tavoitteet tiedoissa ja taidoissa

- metallin työstäminen taivuttamalla tai pakottamalla, hiominen, leikkaaminen peltisaksilla, metallin poraaminen

- metalli materiaalina

b) tavoitteet suunnittelun taidoissa

- oman työn suunnittelu omien taitojen mukaisesti; jokainen saa suunnitella itse oman työnsä, jonkin oman korun

- suunnittelussa otetaan huomion tuotteen ”toimivuus” ja esteettinen ulkonäkö, korun paikka (korvat, ranne, kaula, nilkka) ja sitä kautta korun koko ja muoto huomioon

- rohkeus suunnitella ja valmistaa omaperäistä, itseä miellyttävää tuotetta itsenäisesti, muiden töistä huolimatta

                

c) tavoitteet työskentelyn taidoissa

                 - mahdollisimman itsenäinen työskentely oman suunnitelman mukaisesti

- päämäärä ja tavoite työlle omassa suunnitelmassa, pitkäjänteinen työskentely tavoitteeseen / suunnitelmaan sitoutuen

d) tavoitteet kasvamisen taidoissa

- oman ja muiden työn arvostaminen

- muiden työn arviointi à positiivisen palautteen löytäminen jokaisesta työstä

-itsearviointi à oman työskentelyn ja valmiin työn kehitettävät kohdat ja onnistumiskokemukset

- itsetuntemuksen paraneminen suunnittelun ja omien taitojen & kiinnostuksen kohteiden pohdinnan myötä

- itsetunnon kehittyminen onnistuneen suunnittelun, työskentelyn ja lopputuloksen johdosta